Vaikka ilmassa leijailee syksyn lisäksi myös edelleen epävarmuus koko lähdön toteutumisesta, niin huomaan että olen henkisesti alkanut tosissaan valmistautua muuttoa ja tulevaa uutta elämänvaihetta varten. Jos kaikki peruuntuu, niin sitten on niin, mutta asenne on nyt se, että sinne ollaan menossa. Pakkohan tässä on nyt jotakin edes pitää varmana!

Eniten mua jännittää siis se, että ei tunneta sieltä ketään. No okei, miehen vanhempien tutut asuu puolentoista tunnin ajomatkan päässä, mutta en ole vielä tavannutkaan heitä. Ja lisäksi mun USA:n vaihto-opiskeluajoilta yks tuttu asuu Pohjois-Kaliforniassa. Että siinäpä se!

Ensimmäisenä prioriteettina oman viihtymisen kannalta taitaa siis olla tutustuminen ihmisiin. Täällä kotisuomessa on ollut korvaamattoman ihanaa, että mun äiti asuu ihan lähellä, ystävät myös ja samaten miehen vanhemmat ja sisarukset lapsineen. Lisäksi oon voinut pyyhältää junalla heleposti melkeen milloin vaan moikkaamaan kauempana asuvia.

Halusin heti tehdä jotain konkreettista asian eteen ja päädyin googlaamaan hakusanoilla tyyliin ”OC moms playdates” ja päädyin lopulta sivulle, josta löysin Newport Beachilla sijaitsevan The New Mom Schoolin. Ja sieltähän löytyi meille sopiva äiti-vauva -kurssi. Ilmoittauduin samantien ja toki varmistin vielä sähköpostilla, että saan rahat takaisin jos suunnitelmat menevät mönkään ja he olivat ihanan ymmärtäväisiä!

Oon niin innoissani! Vähän naurattaa, että yksi kurssi saa tällaisen innon pintaan, mutta mulle tämä on tosi tärkeää. Suomessa oon jo oppinut sen, että muiden samassa elämäntilanteessa olevien seura on ihan korvaamatonta. Niinpä toivonkin, että tutustun mukaviin naisiin samassa elämäntilanteessa ja saan tietoa OC: ssa elämisestä, yhteystietoja mm. lastenlääkäreihin, hoitajiin, kerhoihin, harrastuksiin jne.

Tästä mammakoulusta inspiroituneena päätin jatkaa ja kokeilla löytyisikö Facebookista paikallisia ryhmiä, joihin voisin liittyä. Ja löytyihän sieltä! Nyt kuulun varmaan kaikkiin OC: n mammaryhmiin, mutta mikä parasta löysin ihanan ryhmän, jossa on suomalaisia naisia. Sen kautta oon saanut jo paljon hyviä vinkkejä muuttoon liittyen ja ennen kaikkea kontakteja tosi kivoilta vaikuttaviin tyyppeihin! Jotenkin jo se, että tietää siellä olevan muitakin suomalaisia samankaltaisessa tilanteessa ja heiltä virtuaalisten tervetulotoivotusten saaminen lämmittää sydäntä ja helpottaa jännitystä.

Sellaisenkin vinkin sain, että OC: ssa on tarjolla mm. suomenkielistä vauvamuskaria, ihan mahtavaa! Täällä Suomessa mun arki on siis aika vahvasti tänä vuonna täyttynyt vauvakerhoista ja muiden äitien kanssa hengailusta (teitä tulee niin ikävä…), niin on mukavaa että vähän samantyyppistä on ehkä sitten tiedossa jatkossakin.

On kyllä mielenkiintoista aloittaa melkein tyhjästä luomaan elinpiiriä itselleen. Tiedostan, että tulossa on mahtavien juttujen lisäksi myös huippukamalia vaiheita. Viimemainituissa alhoissa voin onneksi kuitenkin lohduttautua sillä, että paluu turvallisille kotikonnuille omien rakkaiden ihmisten keskelle on odottamassa taas jossain vaiheessa. Eli yritän keskittyä positiiviseen ja ottaa kaiken ilon irti JOS tämä upea mahdollisuu meille suodaan.

JOS -sanasta on muuten tullut mun ehdoton inhokki.