Welcome 2020! Jenkkijoulun tunnelmia ja unikoulun tuloksia

Welcome 2020! Jenkkijoulun tunnelmia ja unikoulun tuloksia

Onnea uudelle vuodelle ja vuosikymmenelle! Niin se elämä lentää, kun vielä 2010 olin vaihto-opiskelijana North Carolinassa vailla huolen häivää ja saman vuosikymmenen lopussa löydän itseni kotiäitinä Kaliforniasta.

Lunta.

Mun kokemuksen perusteella aika tuntuu kuluvan todella hitaasti silloin kun elämässä tapahtuu paljon uusia ja merkittäviä asioita. Kun arki on tasapaksua ja rutiininomaista, viikot hurahtelee ohi todella lujaa. Viimeisin vuosikymmen sisältää sekä merkittäviä että tasapaksuja aikoja, mutta täytyy sanoa, että etenkin viime vuoteen on mahtunut ennätyspaljon hienoja juttuja. Isoimpina näistä oman ihmistaimen kasvatus ja tänne Kaliforniaan muuttaminen. Kaiken kaikkiaan takana on siis upea vuosi, nauruineen ja itkuineen!

Käytiin Laguna Beachilla Sawdust-joulufestivaaleilla.

Tällä kertaa en kuitenkaan lähde tämän diipimpään analyysiin vaan näin loppiaisen kunniaksi palaan vielä hetkeksi jouluisiin tunnelmiin.

Apulainen vauhdissa.

Perinteisesti minun jouluaattoon on aina kuulunut joulurauhan julistuksen kuuntelu, kuusen koristelua, hyasintin haistelua (best joulutuoksu!), riisipuuroa yllätysmanteleineen, sekahedelmäsoppaa, hiihtolenkki, joulusauna kynttilän valossa, juhlava jouluateria, ylikypsä kinkku, joululauluja, joulupukki lahjoineen, Fazerin konvehteja ja rentoa oleilua.

Tonttujoukot uimassa aattona.

Tämä joulu olikin meille ihan erilainen kuin yleensä. Äkkiseltään olisin ajatellut, että joulutunnelmaan on vaikea päästä näin erilaisissa ympyröissä, mutta ihan aito joulun taika ulottui tännekin asti. Mun äiti oli meillä joulunkin yli, mikä oli tosi ihanaa. Hiihtolenkin korvasi jouluvalojen katselukierros, saunan kuuma ulkoporeallas ja riisipuuron mannapuuro, jonne äiti piilotti mantelin sijaan pähkinän ja minä sain sen! Sen sijaan hyasintteja ei löytynyt ja joulupukki oli tänä vuonna ollut ympäristötietoinen ja delegoinut pakettitoimitukset suomi-tonttujen matkalaukkuihin ja Amazon primen toimituksiin.

Jenkkimallisen kuusen alle on jätetty reilusti tilaa paketeille.

Amerikkalaiset juhlivat jouluna vähän eri tavalla kuin suomalaiset. Jouluaattona eli 24. päivä vietetään aikaa sukulaisten, ystävien ja naapureiden kanssa esim. illallisen ja lahjojen vaihdon merkeissä. Joulupäivänä eli 25. aamulla ollaan mätsäävissä joulupyjamissa läheisimpien kanssa ja avataan lahjat. Joulupukkia ei näy, koska hän on käynyt yöllä tuomassa paketit. Samalla hän on saattanut maistaa tarjolle asetettuja keksejä ja maitoa. Olen törmännyt myös erinäisiin kuvapalveluihin, joista saa itselleen kuvia kun joulupukki on hiipimässä yöllä omassa olohuoneessa.

Naapureitten jouluvaloja.

Miehen pomo kutsui meidät tälle järjestämälleen jouluaaton illalliselle. Olimme kinkkisen dilemman edessä, koska toisaalta haluttiin juhlia aattoa omilla perinteisillä menoilla, mutta toisaalta haluttiin nähdä myös jenkkijoulua. Päädyttiin kompromissiin ja pistäydyttiin heillä kylässä ja vietiin joululahjaksi ehtaa Blossa-glögiä (Alkosta saatavaa versiota). Kuumennettiin se oikeaoppisesti kattilassa ja tarjottiin mantelien ja rusinoiden kanssa. Juoma sai suuren suosion! Oiskin hauska ottaa tavaksi, että vietäisiin heille aina jotain suomalaista kun käydään kyläilemässä. Tähän mennessä on viety glögin lisäksi Fazerin suklaata.

Allasalueen jouluvalot.

Ei liene yllätys, että amerikkalaiset panostavat joulukoristeisiin täysillä. Heti kun Halloweenin jälkeen kuukausi vaihtuu marraskuuksi, pamahtaa kauppojen hyllyt täyteen joulukoristeita, joululaulut alkaa soida radioissa ja ihmiset koristelevat talonsa joulutunnelmiin. Toki ensin on Thanksgiving ja joulukoristeet kuuluvat siihenkin.

Kyllä tuo pimeässä lumelta näyttää!

Näin tottumattoman silmiin tämän kaliiberin koristelut aiheuttavat wow-elämyksiä ja halusin kuvata näyttävimmät ja laittaa tänne teidänkin iloksi. Tiedän ainakin muutaman tosijoulufanin, joten nämä on nyt ihan teille omistettu <3

Koristevaloja. Huomaa ovella hyvin tyypillinen näky täällä: Amazonin paketteja.

Paljon käytetty koristelukeino näytti olevan ilmatäytettävät koristeet, joiden puhallin oli ajastettu käynnistymään pimeän tultua. Oli Mikki Hiirtä, jääkarhua ja kaikkein uskomattomin installaatio oli nelimetrinen joulupukki. Päivisin tilalla oli vain ruttuinen muoviläjä.

Tämä pukki oli ainakin 4m korkea. Ja yläpuolella joulunlapsi seimessä.
Jääkarhu joulupaketteineen ja talon seinään heijastettuna liikkuvia lumihiutaleita.

Äiti oli meillä kolme viikkoa ja täytyy sanoa, että meillä oli ihan superhauskaa. Ollaan äitin kanssa jotenkin ihan samanlaiset ja monesti meidän jutut menee ihan hulvattomiksi. Mutta kyllä me tehtiin myös hyödyllisiäkin asioita, mm. äitin väitöstutkimuksen artikkelia ja lisäksi äitistä oli mielettömästi apua lapsen hoidossa.

Käytiin Laguna Beachilla Sawdust-joulufestivaaleilla.

Kuten edellisessä tekstissä kerroinkin, pidettiin pikkuneidille pienimuotoinen unikoulu, koska meidän yöt oli mennyt ihan mahdottomiksi 2h tunnin välein heräilyksi ja tyttö nukahti uudelleen ainoastaan imetyksen jälkeen. Parasta tässä unikoulussa oli win-win tilanne; mummi oli onnessaan kun sai nukkua pirpanan vieressä ja me saatiin miehen kanssa vihdoin nukkua kunnolla.

Tässä lyhyesti unikoulun toteutus ja lopputulema. Se nimittäin onnistui ja haluan jakaa tämän, jotta ehkä joku unien kanssa kamppaileva voi saada siitä vinkkiä. Vaikka sen oon kyllä huomannut jo tässä vauvavuoden kuluessa, että se mikä toimii yhdelle ei välttämättä sovi ollenkaan toiselle. Tässä nyt kuitenkin meidän kokemukset: Kun mummi oli päihittänyt jetlaginsa, niin hänelle uskottiin tehtäväksi nukuttaa neiti aina sekä päikkäreille että yöunille viereensä omaan huoneeseensa (eli vierashuone). Ensimmäisenä yönä oli pitänyt “käydä vähän neuvotteluja” pirpanan kanssa, kun äitiä eli maitoa ei nyt ollutkaan saatavilla. Neiti oli n. klo 01 herännyt tottuneesti vaatimaan maitoa ja kun ei sitä saanut, niin itkeskeli välillä nukahdellen parin tunnin ajan. Toisena yönä nukahti jo pelkän tutin ja unilelun avulla ilman itkuja.

Näin mentiin n. viikko ja kun sekä päikkärit että yöunet sujuivat mummin kanssa, niin siirryttiin eteenpäin siihen että minä nukutan ilman että imetän. Ajateltiin, että pidetään muuten tilanne samana kuin se on ollut viimeisen viikon ja siispä nukutin neidin aina mummin sänkyyn sekä päikkäreille että yöunille ja mummi hoiti loppuyön. Ensimmäisellä kerralla neiti protestoi mm. yrittämällä karata, heittelemällä tuttia ja kiukuttelemalla. Sinnikkäästi kuitenkin pidin pääni ja lopulta hän nukahti tyytyväisenä tutti suussa ja unilelu kainalossa. Tällä taktiikalla mentiin jälleen muutama yö (+päikkärit), kunnes taas päätettiin edetä seuraavaan vaiheeseen eli omassa sängyssä, meidän makkarissa nukkumiseen. Meillä on vain kaksi makuuhuonetta ja toinen niistä on niin usein vieraskäytössä, että on turhaa opettaa neitiä nukkumaan vain siellä.

Tehtiin tämä siten, että vaihdettiin yhdeksi yöksi mummin kanssa makkareita ja mummi nukutti tytön ensin viereensä ja sitten nosti pinnasänkyyn. Seuraavana yönä vaihdettiin makkarit takaisin ja voi onnea, neiti nukahti mun viereen ilman maitovaatimuksia, antoi nostaa itsensä pinnasänkyyn ja yöllä heräsi vain kerran, mutta nukahti melko pian uudelleen tutin ja unilelun avulla. Tällä hetkellä tilanne on siis niinkin ihana, että neiti nukkuu 21-08 ja havahtuu yöllä vain hetkeksi ja jatkaa sitten unia tutin voimalla.

Tässä talossa asuu varmaan Star Wars -faneja.

Vuoden univelkojen jälkeen olin jo unohtanut miltä kunnon yöunien jälkeen tuntuu. Nyt sen taas muistan ja voi miten paljon paremmin sitä jaksaakaan touhuta asioita. Myös perusmieliala on paljon parempi koko päivän, kun ei ole koko ajan ihan väsynyt. Mulla on käytössä Oura-sormus, joka analysoi yöunta. Siitäkin huomaa dramaattisen eron unenlaadussa ennen ja jälkeen “Mummin lempeän unikoulun”. Toivotaan, että hyvät unet ovat tulleet jäädäkseen.

Mikkikin on varmaan nukkunut hyvin kun niin naurattaa.

Näillä eväillä on kiva aloittaa uusi vuosi! Vein äitin just lentokentälle ja on vähän haikea olo. Lohduttaudun sillä, että täällä alkaa ilmat näköjään taas lämmetä ja voisin alkaa suunnitella mm. surffikuvioita. Seuraavaksi edessä on kylläkin California driving licensen suorittamista…

Ihanaa uutta vuotta!!

Edit: Tarjoilimme glögin siis tietenkin manteleiden eikä maissien kera, kiitos tarkkasilmäiset! Sen siitä saa kun illalla kirjoittaa silmät ristissä.

7 thoughts on “Welcome 2020! Jenkkijoulun tunnelmia ja unikoulun tuloksia

  1. Olipa tosi hienoa kuulla, että nukkuminen onnistuu. Olen myös jo aiemminkin ollut huomaavinani, että Sinulla ja äidilläsin on paljon muutakin yhteistä kuin ulkonäkö. Pärjäätte varmaan siellä (inhottavan) hyvin, joten : hyvää loppuvuotta. Nähdään, kerro terveiseni. Mie ite alan pikkuhiljaa olla jo treenikunnossa.

    1. Hahaa, hyvää loppuvuotta sinullekin! Kiitos terveisistä, kerrotaan! Ja onpa hienoa, että olet taas kunnossa. Tännekin voi tulla treenaamaan.

  2. Kiva teksti ja mukavaaa, että olette päässeet unirytmiin. Sitten vaan opettelemaan surffausta. Kaikkea hyvää teille.

    1. Kiitos! Toivotaan, että saadaan nukkua jatkossakin. Selkä ei ole muuten enää ollut kipeä!! Tuun varmaan sitten kesällä sun luokse parannuttamaan mun kaikki surffijumit… Sinne myös paljon terveisiä!

  3. Hola! Mihin teidän asunnolta voi mennä kävellen? Kuinka kaukana on lähimmät kaupat? Onko joku puisto mihin äitejä kokoontuu lasten kanssa? Mulla alkaa ens viikolla luentosarja ”Teekutsuista Trumpin ”.

    1. Hello! Tästä pääsee kävellen ostarille, matkaa on 1,5 km eli n.15 minsaa kestää. Siellä on kaikenlaisia kauppoja, mm. parikin ruokakauppaa, jotka on vähän samantyylisiä kuin normaalikokoinen K-market. Sitten jos haluaa isompaan kauppaan (vrt. Prisma) niin pitää lähteä autolla. Sitten siellä ostarilla on myös kahviloita, ravintoloita, kampaamo ja parturi, pari kauneushoitolaa, vauvatarvikekauppa, pyöräkauppa, pari liikuntapaikkaa; LA Fitness ja joku Yoga studio. Ja varmaan vielä jotain muutakin. Ihan iso paikka siis. On tosi kivaa kun ei tartte aina pakkautua autoon kun haluaa lähteä jonnekin! Meiltä kävelymatkan päästä lähtee myös lenkkireitti ja ihan lähellä on muutamia leikkipuistoja. Sovitaan leikkitreffejä milloin minnekin puistoon, yleensä ollaan kyllä lähdetty autolla. Joka kaupungilla tai jopa kaupungin osalla on omia äitiryhmiä, myös täällä meillä, mutta en ole vielä kerennyt aktivoitua niissä!

      Kuulostaa hauskalta tuo luentosarja! 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

fiFinnish