Nyt se on totta! Me muutetaan Kaliforniaan!

Herätys oli aamulla klo 5:45 ja sain nukuttua pätkissä yhteensä 5h. Väsymys ei kuitenkaan painanut, koska jännitti ja innostutti. USA:n suurlähetystö on Helsingin Kaivopuistossa ja tuumittiin, että sinne on ihan turha lähteä hakemaan parkkipaikkaa ja päätettiin mennä julkisilla. Oli pimeää, sateista ja kylmä viima, kun käveltiin asemalle. Oltiin jo hyvissä ajoin suurlähetystön edessä, noin 45 minuuttia ennen haastatteluaikaa ja kun kerran aurinko tuli esiin ja sade loppui, niin käytiin vähän kävelemässä. Kengät ehti kyllä kastua.

Melko järeiden turvatoimien jälkeen meidät ohjattiin varsinaisiin haastattelutiloihin. Ensin annettiin tarvittavia papereita ja seuraavana oli vuorossa itse haastattelu. Virkailija oli symppiksen oloinen ja kysyi mieheltä muutaman kysymyksen työhön liittyen. Sitten hän luki tietokoneeltaan jotain pitkään ja sitten kirjoitti yhtä pitkään. Tämän jälkeen kääntyi minun puoleeni ja kysyi aionko tehdä USA:ssa töitä ja ohjeisti työluvan hakemiseen jos sellaista tarvitsisin. Ja vihdoin hän lausui odotetut sanat “Your visa is approved, safe travels!“.

Koko haastatteluun kului vain kymmenen-viisitoista minuuttia (tuntui ikuisuudelta) ja perheen pieninkin viihtyi kiltisti sylissä koko ajan ja tutkaili ympärilleen mielenkiintoisessa paikassa. Vaikea sanoa oltaisko voitu siinä tilanteessa mokata niin pahasti, ettei viisumia olisi herunut, mutta kyllä se silti jännitti!

Mentiin juhlistamaan saavutusta skumppa-aamiaiselle. Vauvakin nukahti sopivasti, niin saatiin fiilistellä hetki ihan rauhassa. Voin kertoa, että tuon muffinssin jälkeen ei tehnyt mieli sokeria koko päivänä.

California, here we come!